sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Korjaamon kirjamarkkinat @ Korjaamo, Helsinki

9.-10.3.2013, Korjaamo

Korjaamon kirjamarkkinoiden konsepti on samankaltainen kuin Kirjamessuilla, mutta pienimuotoisemmin ja jollain lailla leppoisammin ja välittömämmin. Korjaamo on mukava ympäristö erilaisille kulttuuritapahtumille, niin myös tälle.

Ohjelmassa oli niin kirjailujahaastatteluja kuin kirjallisuuskeskustelujakin sekä myös ohjelmaa lapsille. Kuten Kirjamessuilla, myös Korjaamon kirjamarkkinoilla oheisohjelmaan kuului ruokaa, mikä on hyvä idea.

Lipun hinta oli 5 euroa, mikä tekee osallistumiskynnyksestäsopivan matalan. Se mikä Kirjamessuissa on paradoksaalista - maksaa sisäänpääsymaksu siitä, että pääsee paitsi seuraamaan ohjelmaa myös ostamaan kirjoja - oli kirjamarkkinoiden suhteen hoidettu asiallisesti: pääsy kirjamyyntipisteille oli ilmainen ja mikäli halusi seurata ohjelmaa, se oli maksullista.

Sunnuntaina Anna-Leena Härkönen puhui kolumnikokoelmastaan Laskeva neitsyt (Otava 2013). Kokoelman kolumnit ovat ilmestyneet Anna-lehdessä vuosina 2003-2008, ja saman aikavälin kolumneista on ilmestymässä vielä sisarkokoelma. En ole erityisen kiinnostunut kyseisestä teoksesta, mutta haastattelu oli mielenkiintoinen, sillä Härkönen puhui myös yleisemmin kirjoittamisestaan.

Erityisen mielenkiintoinen oli mielestäni kirjoittamisen tyylillinen peruslähtökohta, jonka Härkönen toi esiin: hän pyrkii kirjoittamaan mahdollisimman selkeää tai helppoa kirjallisuutta siinä mielessä, että hänen mielestään "kirjailijan kuuluu tehdä se työ", ei lukijan - että kirjailijan kuuluu ajatella asiat selviksi ja kirjoittaa ne myös siten, että lukijan tehtäväksi jää nauttia kirjallisuudesta, ei pähkäillä sen parissa, kuka kukakin henkilöhahmo oli tai miten asiat nyt liittyivätkään yhteen.

Näkökulma on siksi mielenkiintoinen, että "helppouden" ei tarvitse tarkoittaa yhtä kuin "halpa" tai "huono" kirjallisuus. Härkönen ei kuulu henkilökohtaisiin suosikkeihini, mutta muutamat hänen teoksistaan - ne henkilökohtaisimmat - ovat vaikuttavia lukokemuksia, kuten esimerkiksi sisaren itsemurhasta kertova Loppuunkäsitelty (2005).

Valtavaa yleisöruuhkaa sunnuntai-iltapäivänä ei ollut, mutta sen myötä ei myöskään sellaista ruuhkamaista paniikkia, jota Kirjamessuilla joskus kohtaa. Sympaattinen tapahtuma, menen toistekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti