sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Pertti Anttonen & Matti Kuusi: Kalevala-lipas. Uusi painos.



SKS 1999. 336 s.

Kalevala-lipas on tietokirja, jonka voi kahlata kokonaisuudessaan läpi tai jota voi käyttää hakuteoksena. Kansalliseepokseemme Kalevalaan tutustumisessa Kalevala-lipas on avainasemassa: se kertoo olennaisia seikkoja niin Kalevalan sisällöstä ja juonesta kuin myös eepoksen synnystä, vastaanotosta ja merkityksestä kansallisen identiteetin rakentamisessa. Kirjassa on myös laajat luettelomaiset osiot, joissa kerrotaan muun muassa Kalevalan vaikutuksesta erilaiiin suomalaisiin taidemuotoihin. Uusi painos on vuodelta 1999, joten esimerkiksi teknologisista sovelluksista puhuessaan (...on ilmestynyt CD-ROM...) Kalevala-lipas on auttamattoman vanhanaikainen, ja luonnollisesti siitä puuttuvat myös viittaukset uudempaan Kalevala-aiheiseen taiteeseen.

Osin Kalevala-lipas on kirjoitettu hieman jähmeällä ja vanhanaikasella otteella (sellaisella, jolla kansalliseepoksestamme odotetaan kerrottavan), mutta esimerkiksi Lönnrotin työskentelyä Kalevalan parissa kuvataan viihdyttävästi, informatiivisesti ja rautalankamaisella selvyydellä. Kalevala-lippaan lukeminen paljastaa muun muassa, että Lönnrot ei koonnut (tai kirjoittanut) kahta Kalevalaa (1835/1849) vaan huomattavasti useamman version. Lönnrotin työskentelystä lukeminen on varmastikin terapeuttista tai kannustavaa kenelle tahansa, joka työstää jotakin itse ja pohtii samalla tekijyyden kysymyksiä kollaasitekniikan, intertekstuaalisuuden, kopioinnin ja plagioinnin välimaastossa.

Myös Kalevalan henkilöistä, juonesta ja rakenteesta Kalevala-lipas antaa selvän kuvan, ja kalevalaisten nimien historia on kiinnostavaa luettavaa.

Yllättävän kriittisesti Kalevala-lipas suhtautuu 1800-luvun kansallishengen nostattamisen ja luomisen prosessiin sikäli kun Kalevala oli osa sitä: teoksesta välittyy se, että vaikka Kalevalaa on sen olemassaolon ajan tavalla tai toisella tuputettu kansalle - muun muassa lukemisena kouluihin - kansa ei koskaan ole ymmärtänyt eeposta tai ottanut sitä omakseen; Kalevalan kieli on aina ollut tavalliselle kansalle vaikeaa ja vierasta, ja se on aina pysynyt kansalle etäisenä teoksena.

Kalevala-lipas on teos, jonka avulla Kalevalaan on helppoa tutustua ja joka avaa myös näkymiä suomalaiseen kansanrunouteen ja -kulttuuriin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti